IHANA AAMU


Just nyt. Istun ruokapöydän ääressä kahvikupin ja mehulasin kera. Äsken söin kaksi palaa pannukakkua hillolla. Muutaman metrin päästä sohvalta kuuluu äännähtelyä, pientä tuhinaa ja väliin vielä pari aivastusta. Olisi kiva kirjoittaa, että makkarista kuuluu onnellisen väsyneen isän kuorsausta, mutta eihän se edes kuorsaa......


Jos kuvailisin nyt täydellistä aamua, se olisi jotakuinkin juuri tällainen. Rauhallinen, leppoisa ja täynnä onnellista tuhinaa. Verhojen läpi pilkottaa aurinko ja ulkoa kuuluu erinäisiä linnunlaulun ääniä. Olen onnellinen, että M on yhä unessa, eikä meidän molempien ole tarvinnut herätä kukonlaulun aikaan. Ja itsehän heräsin myös vasta seitsemän aikaan.



Viime aikoina aamut ovat alkaneet aina joko liian aikaisin tai liian myöhään. Yleensä liian myöhään, niin, ettei oikeastaan koko aamua edes ole ollut. Se on skipattu ja siirrytty suoraan iltapäivään. M-o-n-e-n-a päivänä. Nyt kun monen kuukauden tauon jälkeen juon taas kahvia, jää kuppi aina seisomaan pöydälle odottamaan juojaansa kylmänä ja painuneena.

Mutta tänäänpä ei jäänyt.

Tänään aamu alkoi kahden kiukuttelevan vauvan lepyttelyn jälkeen rauhaisissa merkeissä. Tämä mamma sai rauhassa istua alas, nauttia ja vähän ehkä selata lastenvaatekauppoja netissä (jep, pakko myöntää olevani koukussa ja täysin mennyttä tällä saralla). Vitsit, kun en malttaisi odottaa, että jo tilaamani jutut saapuisi... Mutta älkää kertoko M:lle, että postissa on ehkä tulossa myös jotain extraa, mistä en ehkä uskaltanut vielä mainitakaan hänelle....

N

PS. Nyt alan laskea minuutteja, milloin minit tajuavat havahtua jäätävään nälkään ja ehkäpä herättävät myös yhä kello kymmenen koisivan isin.......


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Arkisto