1 V 11 KK





Minit täyttää kuukauden kuluttua KAKSI. KAKSI VUOTTA. Ja sitä vaan miettii, että mihin se aika oikeen menee. Johonkinhan se vaan katoaa. Vauvoja meillä ei oo ollut enää ikuisuuteen, mutta ensimmäisen taaperovuoden aikanakin on tullut niin paljon muutosta.



Sen lisäksi, että minit on kasvanut, on tässä itsekin jokseenkin kasvanut. Tavallaan elämä on viimeisten kahden vuoden aikana pysähtynyt. Työelämä jäi tauolle ja minulla on ollut mahdollisuus elää täysillä tätä perhe-elämää. Olla kotiäitinä ja koota oma arkeni lasteni arjen kautta. Samalla on pitänyt kasvattaa itseä vähän joka suunnassa. Ihmisenä, puolisona, äitinä, ystävänä, ruoanlaittajana, siivoajana ja monella muulla saralla. Sellaisia haastavia ominaisuuksia kuin pitkäjänteisyyttä ja päättäväisyyttä on tullut kehitettyä roimasti. Samoin anteeksiantoa itseä kohtaan. 


Oltiin tänään perhekahvilassa leikkimässä (oikeasti minit olivat puolet ajasta syömässä.....). Kerhon jälkeen eräs äiti tokaisi pihassa, että MITÄHHH, en edes tajunnut, että siulla on kaksi lasta! Onko ne kaksoset?! Jep. Koin äärettömän suuren ylpeyden tunteen. 1,5h pienessä kerhotilassa ja taisinpa handalata tilanteen niin loistavasti, ettei ulkopuolinen edes välttämättä aisti perheemme kaaostilaa (aka kaksosarki).

.....tai sitten on vaan myönnettävä, etten pysy molempien perässä.

Anyway, ihan kiva kerhoaamu oli. Säästyttiin suuremmilta huudoilta.






1 v 11 kk on oikeasti aika paljon. Huomaan puhuvani, miten "minit on vielä niin pieniä", mutta eiväthän ne enää ole. Välillä on vain niiiiin haastavaa päästää irtii jo menneeste hetkestä ja elää totuudenmukaisesti nykyhetkessä. Ei, meillä ei enää ole vauvoja.

Meillä on pian kaksveet, ketkä

- leikkivät keskenään
- nauravat keskenään
- halivat
- pusuttelevat
- taistelevat
- tappelevat
- huutavat
- juoksevat
- kiipeävät
- tahtovat
- pyytävät
- sanovat sanoja
- syövät itse
- juovat itse
- riisuvat itse
- pukevat osan vaatteista itse
- haluaisivat tehdä kaiken itse
- ovat maailman suloisimpia ja sekunnin kuluttua maailman raskaimpia



Hemmetti, miten tylsää olisi ilman heitä.

Että niitä kaksveekemuja nyt sitten suunnittelemaan!

N

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Arkisto